tiistai 27. joulukuuta 2016

Uskalluksen ja vahvuuden vuosi 2016 / Year 2016 of Daring and Strength

Moments of 2016
(Photos by me and Jaana Ollila)

Vuosi 2016 oli monella tapaa uskalluksen ja oman vahvuuden ymmärtämisen vuosi ja mitä pidemmälle vuosi kului, sitä selvemmin tämän ymmärsin. Keväällä otin vastaan Helsingin Flamencoyhdistyksen puheenjohtajan tehtävän toimittuani edellisen kauden yhdistyksen varapuheenjohtajana. Itselleni - flamencoa "vain" vajaat 7 vuotta harrastaneelle aficionadolle - tämä oli suuri harppaus. Etukäteen ja alkukaudesta huolenani olikin, miten minut otetaan jäsenistössä vastaan. Jo alkukesästä sain kuitenkin korvaamattoman arvokkaan neuvon arvostamaltani flamencolta: "mitä tahansa tapahtuu, esiinny aina vakuuttavasti. Sen jälkeen tartu puhelimeen. Muista, ettet ole yksin." Tätä neuvoa olen tämän jälkeen toteuttanut, vaikka puhelimeen olisin voinut toki tarttua useamminkin. Puheenjohtajana olen puolessa vuodessa oppinut lukemattoman paljon asioita, mutta ehkä tärkeimmiksi ovat osoittautuneet seuraavat oivallukset: selviän mistä vaan, avun pyytäminen ei ole heikkoutta ja yhteisössä on voimaa.

Vuosi on ollut uskalluksen ja omaan vahvuuteen luottamisen aikaa muutenkin. Pidettyäni kesän lomaa opinnoista, ryhdyin määrätietoisesti suorittamaan viimeisiä kursseja ja työstämään opinnäytetyötäni aikomuksenani saada opinnot suoritettua ennen joulua. Ja näin kävi, vaikka ajoittain motivaatio oli hukassa ja voimatkin vähissä. Valmistumiseni on nyt vuoden vaihteessa kiinni vain viimeisistä arvosanoista ja kevättalvella juhlitaan. Opinnäytetyötäni käsittelen tässä blogissa tarkemmin vielä lähiaikoina. Jälleen kerran sain todeta vahvuuksikseni organisointikyvyn, päämäärätietoisuuden ja peräänantamattomuuden.

Parhaiten omia vahvuuksiani ja uskallustani voin kuitenkin aina peilata flamencoharrastukseni kautta. Kesällä 2016 luin Eeva-lehdestä psykologi Maaret Kallion lainauksen "pitää kirjoittaa niin, että vähän pelottaa" (toukokuu 2016). Tämä ajatus soveltuu kaikkeen luovaan tekemiseen, itselläni toki myös blogin kirjoittamiseen, mutta erityisesti flamencoon muodossa "pitää tanssia niin, että vähän pelottaa". Vuoden viimeisen puoliskon aikana olenkin tätä ajatusta pitänyt kantavana voimana. Jo kesällä vierailin Madridissa Amor de Dioksella, mikä vaati aikamoista uskallusta. Vaikka keskitaso olikin minun taitotasolleni vaativuudessaan varmasti oikea kehittymisen kannalta, en olisi voinut olla tyytyväisempi, kun ensimmäisen tekniikkatunnin päätteeksi maestra María Juncal ei ehdottanut minulle siirtymistä alemmalle tasolle. Tai kun selviydyin Rafael Estevezin vaativista tunneista, vaikka ensimmäisen tunnin aikana vannoin jo, etten tule enää. Tuota taistelutahtoa hyödynsin myös myöhemmin syksyllä maestro Alfonso Losan edistyneet/ammattimaisesti treenaavat -tason tunnilla Helsingissä. Uskalsin astua ulos mukavuusalueelta ja se oli... niin vaativaa, mutta ah niin ihanaa...

Suurta uskallusta ja uskoa omiin kykyihin on vaatinut myös tämän syksyinen duettoprojekti. Tangos de malaga y titi -koreografian on minulle ja kanssaflamencalleni Jaanalle mittatilaustyönä tehnyt ihana ja säteilevä opettajamme Elina Robinson, muusikkoina projektissa ovat iki-ihana laulaja Sirpa Airisto ja taitava kitaristi Petri Lahtinen. Jo projektin alkaessa sovimme koreografin kanssa, että jokaisissa yhteistreeneissä saamme uutta materiaalia ja että kokonaisuus kootaan viisissä treeneissä ennen joulua. Ennen kaikkea projekti on antanut uskoa omiin taitoihin ja myös mahdollisuuden analysoida omaa tekemistä tavalla, joka ei ole ryhmätunnilla mahdollista. Koska treenivastuu on ollut meillä tanssijoilla itsellämme, olemme saaneet ottaa entistä enemmän vastuuta omasta tekemisestämme ja edistymisestämme. Projektin ansiosta olemme myös päässeet syventymään entistä tarkemmin flamencokoreografian rakentamisprosessiin, mikä on omalta osaltaan vahvistanut kokemusta. Paluuta tästä ei enää ole, sillä lopputulos on ensimmäistä kertaa yleisön nähtävillä runsaan kuukauden päästä Helsingin XIX Flamencofestivaalin Avajaisklubilla. Jo tässä vaiheessa haluankin kiittää duettopariani Jaanaa ja muusikkojamme hyvästä yhteistyöstä ja erityisesti opettaja-koreografiamme Elinaa luottamuksesta kykyihimme. Flamenco vahvistaa ja kantaa.
---------------------------------------------------------------------------------


Year 2016 was in many ways a year of daring and of understanding one's own strength. The further the year went, 
Moments of 2016
(Photos by Tita Valtanen, Sirpa
Airisto, Laura Rintamäki)
the better I realized this. At the end of Spring, I accepted the post of the Chair of Helsinki Flamenco Association after having acted as Vice Chair during the previous term. For me - an aficionado with "only" little under seven years of experience in flamenco - this was a big leap. Beforehand and in the beginning of the term I worried how I would be accepted amongst the members. However, early on I received some very valuable advice from a much appreciated flamenca: "whatever happens, act like you know what you are doing. Then pick up the phone. Remember that you are not alone." This advice I have tried to follow although, in hindsight, I could have picked up the phone more frequently. During the first six months of my chairmanship I have learned numerous things of which the most important once are: I can manage anything, asking for help is not a sign of weakness and together we are strong.


This year has been a time of daring and of trusting in one's strength in other aspects as well. After a much needed summer of rest, I attacked the rest of my studies and worked with my thesis with the aim of finishing before Christmas. Despite moments of nearly losing faith and bouts of losing motivation, I did reach my goal. My graduation only awaits a few more grades. At the end of winter there will be a reason to celebrate! Once again I got to recognize organizational skills and determination as my strenghts. My thesis will be handled in this blog with more depth shortly.

For me the best way to mirror my own strength and daring is through my hobby, flamenco. In the summer I read a quote from psychologist Maaret Kallio: "one must write with a hint of fear" (Eeva May 2016). This is true of anything creative and of course for me true also in blog writing, but most of all in flamenco dancing in the form "one must dance with a hint of fear". This thought I have carried with me for the rest of the year. Already during the summer I visited the legendary Amor de Dios academy in Madrid, which demanded some daring. Even though the mid-level course was most definitely the correct, while demanding level for me, I was incredibly pleased when maestra María Juncal did not suggest after the first class of technique that I move to the lower level. Or when I survived the week of classes with Rafael Estevez when I vowed during the first one not to return. This attitude I took with me in the fall to the advanced/professional level course of maestro Alfonso Losa. I dared to step outside my comfort zone, and it was... So challenging, but oh so wonderful...

A great deal of daring and belief in one's own skills has been also needed in this fall's duet project. The made-to-measure tangos de malaga y titi -choreography has been made for me and my fellow flamenca Jaana by our wonderful teacher Elina Robinson. As musicians we have the lovely singer Sirpa Airisto and skillful guitarist Petri Lahtinen. At the beginning of the project we agreed with the choreographer that in every practice together we will get new material and the whole choreography will be assembled in five practices before the Christmas break. Above all the project has given belief in one's own skills and the possibility to analyze one's own dancing.  As the main responsibility of training has been with us dancers, we have gotten the chance to be more even more in charge of our own learning and development. Thanks to this project we have also had the possibility of getting a closer grasp of assembling a flamenco choreography which has further strengthened the experience. Now there is no turning back as the duet will be performed first time at the opening club of the 19th Helsinki Flamenco Festival in early February. I want to already at this stage thank my duet partner Jaana and our musicians for great collaboration. And special thanks go to our radiant teacher-choreographer Elina for having trusted us. Flamenco will carry us on.
Moments of 2016 (Photos by me)





lauantai 17. joulukuuta 2016

Puheenjohtajalta Letra 04/2016

Blogini palaa pian tauolta, mutta sitä ennen julkaisen aiemmin Letrassa 04/2016 julkaistun puheenjohtajan palstani.

My blog will be back shortly but in the meanwhile I publish my Letter from the Chair which has been previously published in Letra 04/2016. The text only in Finnish, sorry about that!

----------------------------------------------------------------

Flamencosta ja yhteisöllisyydestä

Photo by Paula Partanen Productions
Olen elämäni aikana harrastanut useita eri tanssilajeja, niin kansantansseja, hiphopia, modernia jazzia kuin afroakin, ennen kuin löysin flamencon. Vaikka kaikki nämä lajit ovat olleet minulle aikanaan tärkeitä ja niiden parissa olen tavannut ihania ihmisiä, ei mikään niistä ole vienyt minua mukanaan niin kuin flamenco. Mikään näistä muista lajeista ei ole aiheuttanut samankaltaista kokonaisvaltaista elämystä. Olen monesti pohtinut, mikä tekee flamencosta niin ainutlaatuista ja lähes yhtä useasti olen yrittänyt selittää ei-flamencoille tätä flamencon maagisuutta, siinä ikinä onnistumatta.

Kyse lienee siitä, että flamencosta löytyy jotain kaikille, niin kaikille sen piiriin kuuluville ihmisille kuin kaikille aisteillekin. Flamenco on suuria tunteita, se on kuin elämä, erään jäsenemme sanoin: yhtä aikaa ihanaa ja ihan kamalaa. Flamencon monimuotoisuus mahdollistaa kaikkien inhimillisten tunteiden ilmaisun surusta ja vihasta iloon ja intohimoon. Flamenco täyttää estetiikan kaipuun niin näkö- kuin kuuloaistinkin kautta ja onpa joskus sellainenkin olo, että flamencon voi melkein haistaa ja maistaa. Flamenco on myös ystäviä, tuttavia ja yhdessä tekemistä, yhteisöllisyyttä.

Mitä tuo flamencon yhteisöllisyys sitten oikeastaan on? Se on sitä, että arvostamme toinen toisiamme riippumatta lajiin syventymisen tai osaamisen tasosta, ja huolimatta siitä luokittelemmeko itsemme tanssijoiksi, laulajiksi, muusikoiksi, fiilistelijöiksi vai kaikiksi edellä mainituiksi. Meillä pääkaupunkiseudun flamencoilla on uskomattoman hieno tilanne, sillä meillä on ympärillämme upea joukko flamencolle omistautuneita ihmisiä, niin ammattilaisia kuin harrastajiakin. Yhdyn Letran päätoimittajan pestin tässä numerossa jättävän Anne Riikola-Sarkkilan päätoimittajapalstallaan 4/2015 esiin tuomaan ajatukseen: “yhdistyksellä ja Letralla on tärkeä tehtävä ammattilaisten ja harrastajien kohtauspaikkana ja keskustelufoorumina. Ammattilainen tarvitsee harrastajia toimiakseen. Harrastajat tarvitsevat ammattilaisia oppiakseen ja kehittyäkseen.” Flamencossa - ja myös Helsingin Flamencoyhdistyksessä - on tilaa meille kaikille. Flamencoa riittää meille kaikille. Ja flamenco myös tarvitsee meitä kaikkia.

Flamencon monimuotoisuuden olen lopulta parhaiten oivaltanut toimiessani hallituksessa, ensin viime kaudella varapuheenjohtajana ja nyt kuluvalla kaudella puheenjohtajana. Jos ennen katsoin flamencoa puhtaasti harrastajan näkökulmasta, olen nyt saanut tutustua lähemmin myös flamencoammattilaisten maailmaan, oppinut liikuntatilan vaatimuksista ja flamencolattian kasaamisesta ja päässyt järjestämään niin pienempiä tapahtumia kuin kansainvälisen tason flamencofestivaaliakin. Olen myös saanut työskennellä yhdessä upeiden ihmisten kanssa, joiden rakkaus flamencoa ja yhdistystä kohtaan on käsin kosketeltavaa.

Kannustankin kaikkia yhdistyksen jäseniä osallistumaan niin yhdistyksen kuin muidenkin flamencoalan toimijoiden järjestämiin tapahtumiin, konsertteihin ja toimintaan. Jokaisella meillä on annettavaa yhteisöömme. Kohdataan toisemme ja keskustellaan avoimesti. Vaihdetaan ajatuksia toisiamme arvostaen, on kyse sitten yhdistyksen tilan tilanteesta, jäsenlehteen kirjoittamisesta, uusien tapahtumien järjestämisestä tai yksinkertaisesti flamencon hienouden ihmettelystä. Yhdistys on meidän kaikkien yhteinen. Yhdessä meissä on voimaa!



perjantai 11. marraskuuta 2016

Letra 3/2016 Puheenjohtajalta

Blogitauon ollessa puolessa välissä julkaisen Helsingin Flamencoyhdistys ry:n jäsenlehden Letran numerossa 3/2016 aiemmin julkaistun puheenjohtajapalstani. Postaus vain suomeksi!

At the mid point of the break in bloggin, I will post my Letter from the Chair, which been previously published in the membership publication of Helsinki Flamenco Association, Letra 3/2016. The post is only in Finnish! Sorry about this!

-------------------------------------------------------------------

Rakkaat flamencot!
Photo: Paula Partanen
Productions

Muistan, kun elokuussa 2009 astelin Baila Bailaan Aura Ettalan (nyk. Tiainen) flamencon alkeistunneille. Enpä olisi uskonut, että vain seitsemän vuotta myöhemmin kirjoittaisin teille ensimmäistä Helsingin Flamencoyhdistys ry:n puheenjohtajan palstaani. En myöskään olisi voinut kuvitella, että flamenco olisi vienyt minut niin täysin mukanaan, että yksi suosituimmista ajanviettotavoistani olisi lasi viiniä ja youtubellinen flamencovideoita!

Puheenjohtajuuden lisäksi tähän kesään on mahtunut muutakin uutta ja jännittävää flamencon saralla, sillä vierailin ensimmäistä kertaa Madridissa sijaitsevassa Centro de Flamenco y Danza Española Amor de Dioksella (”Amorilla”). Osallistuin elokuussa aiemmin Helsingissäkin vierailleiden maestrojen María Juncalin ja Alfonso Losan johtaman Veranos Flamencos de Amor de Dios –kurssin ensimmäiselle viikolle. Vierailevana opettajana tuolla viikolla oli äärimmäisen vaativaa materiaalia opettanut Rafael Estevez. Vaikka viikko oli ajoittain sekä aivoille että jaloille aikamoinen koettelemus, oli upea kokemus saada seurata vierestä Juncalin uskomatonta vartalotyöskentelyä, Losan räjähtävää rematointia ja Estevezin rytmitaiturointia. Ja jälleen kerran todeta, että nauttiakseen flamencosta ei tarvitse osata kaikkea heti, eikä maailma kaadu, vaikkei kaikkea oppisikaan. Kun viikko huipentui vielä perjantai-iltana María Juncalin ja Alfonso Losan yhteisesitykseen kurssin ohjelmistoon kuuluvassa Noches en el Estudio 4 -tilaisuudessa, en olisi voinut olla tyytyväisempi ensimmäiseen vierailuuni Amorilla. Osallistuminen legendaarisen flamencokoulun kurssille lukemattomista muista maista tulevien oppilaiden kanssa antoi minulle roppakaupalla uutta näkökulmaa ja motivaatiota syksyn tunneille. Kannustan kaikki lähtemään Espanjaan kokemaan flamencoa, katsomaan esityksiä ja treenaamaan.

Tämän kesän aikana olen jälleen muistanut, että flamencossa on uskomatonta voimaa, joka parhaimmillaan kantaa kaikkien vaikeuksien yli. Lyhyehkön kokemukseni perusteella flamenco edellyttää uskallusta, haavoittuvaisuutta ja tahtoa ja opettaa armollisuutta itseä kohtaan. Se myös vahvistaa ja antaa uskoa itseen. “Vaikeuksien kautta voittoon” lienee flamencolle hyvä iskulause! Flamencon henki myös yhdistää ihmisiä. Madridissa oli upeaa huomata, miten hyvä yhteishenki meille kurssilaisille syntyi viikon kurssin aikana. Videoita jaettiin, toisiamme kannustettiin ja yhdessä naurettiin niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä. Samaa yhteishenkeä olen saanut kokea myös Helsingissä flamencotunneilla ja -tapahtumissa. Kiitos tästä kuuluu kaikille kanssaflamencoilleni, joiden kanssa olen saanut kokea, tuntea ja hengittää flamencoa!

Elämme tällä hetkellä toimitilan suhteen haastavia aikoja, mutta jaksan uskoa siihen, että yhdessä selviämme tästäkin tilanteesta. Haluankin kiittää kaikkia tähän mennessä apua antaneita ja tarjonneita! Jokainen yhdistyksen jäsen on arvokas ja jokaisen panos ja apu otetaan kiitollisena vastaan. Vetäkää siis rohkeasti minua tai muita hallituslaisia hihasta, laittakaa sähköpostia tai lähestykää meitä Facebookissa, kuulemme mielellämme ajatuksianne! Toivottavasti tapaamme tulevan kauden aikana erilaisissa tapahtumissa ja kursseilla!

Flamencoterveisin,
Minna Saalpo

tiistai 11. lokakuuta 2016

Blogi lomailee / Blog on a break

Photo by Paula Partanen
Productions
Minna en el Mundo -blogi lomailee loka- ja marraskuun 2016 ja palaa jälleen tulille joulukuussa 2016.

Näiden kahden kuukauden aikana blogin kirjoittaja syventyy viimeistelemään opintonsa Haaga-Heliassa viimeisten kurssien ja opinnäytetyön parissa sekä hoitamaan Helsingin Flamencoyhduistyksen puheenjohtajan vastuullista tehtävää.

Joulukuussa palataan kirjoittajan flamencomatkailun motivaatiotekijöitä käsittelevään opinnäytetyöhön, työn alla olevaan tangos-projektiin, puheenjohtajuuden ja festivaalituotannon iloihin sekä syksyn tapahtumiin.

Väliajalla blogin lukijat voivat tutustua oheiseen virtuaaliseen cv:hen.
Linkki: Minna Saalpo Virtual CV

Nautinnollista syksyä kaikille lukijoille!
 ---------------------------------------------------------------
Shoes by Artefyl 

Minna en el Mundo -blog will be on a break from October to November 2016 and will be back in action in December 2016.

During these two months the blogger will be finishing her studies at Haaga-Helia School of Applied Sciences and working on final courses and her thesis. She will also dedicate time to her responsible duties as the Chair of Helsinki Flamenco Association.

In December the blog will be back with news on the motivational factors of flamenco travel, with the on-going tangos project, the joys of working with the association and on festival duties and overall on everything that has happened during the fall!

Enjoyable fall to all of my readers!

perjantai 9. syyskuuta 2016

Syksy on taas / Once again it is Fall

Compañía Mrs. Robinson
(Photo by Sirpa Airisto)
Mistä huomaa, että syksy on tullut? Ensinnäkin ilma tuoksuu erilaiselta. Toisekseen koulu alkaa. Jo pari viikkoa sitten jatkoin kesätauolla ollutta opinnäytetyötäni flamencomatkailun motivaatiotekijöistä. Seuraavaksi vuorossa ovat kyselystä saatua tietoa syventävät teemahaastattelut ja niiden analysointi. Kuluvalla viikolla alkoivat myös syksyn kurssit - ja opintojen viimeiset kurssit. Uskomatonta ajatella, että marraskuun lopussa olen suorittanut kaikki matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelman kurssit! Vuoden loppuun mennessä aion saada myös kirjoitettua ja esitettyä opinnäytetyöni. Mitä ihmettä sitten keksinkään? Ehkäpä saan vihdoin päätökseen seuraavan keittokirjaprojektini, joka on ollut parisen vuotta ajatuksissani takavasemmalla. Tai ehkäpä ohjelmassa onkin jotain ihan uutta ja jännittävää, kuka tietää!

Flamencotunnit ovat jälleen myös alkaneet ja tänä syksynä ohjelmassa on alegriasta, buleriasta ja tangos de malagaa. Uusia kuvioita ja tuulia on ohjelmassa, sillä tanssiopintoihin liittyy tällä kertaa myös rytmiikan ja laulun opiskelua sekä ehkä jotain muutakin jännittävää... siitä sitten lisää myöhemmin. Syyskauden alussa yllätimme myös monivuotisen opettajani Elinan pienellä Mrs. Robinson -flashmobilla hänen elokuisten häidensä kunniaksi. Tuo pieni projekti oli täynnä pieniä ilon hetkiä, kun ensin suunnittelimme yllätyksen ja pääsimme rakkaan opettajamme sillä yllättämään. Mahtavaa tiimityötä ja lämpöisiä tunteita! :) Opettajamme kunniaksi tehty minihamekoreografiamme sai meidät jopa vitsailemaan, että perustamme Compañía Mrs. Robinson -nimisen keikkailevan ryhmän. Ja viimeinen biisi vedetään aina minihameessa. :)

-------------------------------------------------------------------

Syksy, Fall
(Photo by Jukka Söderholm)
How do you know that Fall has come? First the air starts to smell in a different fragrance. Then schools begin. I already began work on my thesis on the motivational factors of flamenco travel a few weeks ago. Next I will be working on the theme-based interviews that will give further insights to the results of the questionnaire conducted in the Spring. This week we also started with the courses for this Fall - the last courses of the program. I can't believe that after these final courses, I will have completed all the courses of the Travel Management Curriculum! By the end of the year I plan to have finished with writing and presenting my thesis. What will I come up after that? Maybe I can finally continue and finish my recipe book project that has been on hold for the last couple of years. Or maybe I will come up with something completely new and exciting. Who knows!


We have also started with flamenco classes again. This Fall I will be working with alegrias, bulerias and tangos de malaga. There will be some new insights as now my dance studies also include a bit of  rhythm and singing. And maybe there is even something a bit special on store... more about that later. To begin the Fall term we also held a Mrs. Robinson flashmob to honor the marriage of the lovely Elina, my teacher for many years now. That small project was full of moments of joy as we planned it and got to surprise Elina with it. What a great show of team work and warm feelings! :) Our mini skirt choreography in honor of our teacher made us even joke that we will start a flamenco dance company, Compañía Mrs. Robinson. And the encore will always be performed in mini skirts!

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Viva Madrid

Amor de Dios
Kesälomamme huipentui 10 päivän Madridin reissuun! Kauniissa kaupungissa oli jumalattoman kuuma, mutta ainakin minä nautin lähes tulkoon jokaisesta tuskaisenkin hikisestä hetkestä! Lisäksi pääsin tuon reissun aikana viideksi päiväksi treenaamaan legendaariseen Amor de Dios -flamencoakatemiaan ja pelkästään tuolla koululla käynti riitti minulle reissun kohokohdaksi. Treenasimme tiukat neljä tuntia päivässä mahtavien maestrojen María Juncalin, Alfonso Losan ja vierailevan maestron Rafael Estevezin opissa. Vaikka koetuksella oli niin pään kuin varpaiden kestokyky, oli kokemus aivan huikea.

Minun treenaillessani "Amorilla" mieheni vieraili muun muassa laivastomuseossa ja junamuseossa, joista etenkin ensinmainittu oli hinta-laatusuhteeltaan kannattava kokemus. Tanssituntien ja päiväunien jälkeen hengailimme kaupungilla nauttien sen menosta. Kävimme myös tällä kertaa vierailemassa kuninkaanlinnassa, joka sinänsä oli hieno kokemus. Sattumalta torstai-iltana EU-kansalaiset pääsivät kaiken lisäksi ilmaiseksi sisään, joten mikäs sen parempaa. Viimeisenä viikonloppuna vierailimme myös Aranjuezin kesäpalatsissa ja Convento de las Descalzas Reales -luostarissa. Tulipahan siis myös "leikittyä turistia". Toki vierailimme ihanalla Templo de Débodilla ihailemassa auringonlaskua. Ja tilasinpa Artefyl -flamencokenkävalmistajalta uudet kengätkin syksyksi.

Molemmat myös nautimme todella rentouttavasta hammam-kokemuksesta Calle Toledolla sijaitsevassa Hammam Al Andalusissa. Puolentoista tunnin oleiluun olimme valinneet lyhyen rentouttavan hieronnan ja sen lisäksi saimme lillutella lämmin-, kuuma- ja kylmäaltaissa sekä nauttia turkkilaisesta saunasta. Kiitokset vaan vinkistä sen antajalle!

Reissusta saa taas paljon virtaa tuleviin flamencotunteihin kuin muihinkin "koitoksiin".

Uusi vinkkejä Madridiin olen lisännyt sekä Flamenco että Mundo -sivuille.


Hot! Hot! Hot!
------------------------------------------------------------------

Our summer vacation was topped off by our 10 day visit to Madrid! Even though the weather in the beautiful city was excruciatingly hot, I managed to enjoy of almost each sweaty moment. In addition during the trip I got to practice flamenco at the legendary Amor de Dios flamenco academy and just the visit to the school was eye-opening. During five days we practiced for four hours a day with magnificent maestros María Juncal, Alfonso Losa and the visiting maestro Rafael Estevez. Even though at times the course was hard for both brains and toes, it was an incredible experience.

While I trained at "Amor", my husband visited for example the Navy Museum and Railway Museum. At least the first was well worth it. After my classes and a nap, we hung around the city enjoying its vibe. This time we also visited the Royal Castle, which was a nice experience, as well. It was a lucky coincidence that on Thursday evening the entrance was free for EU citizens! During the last weekend we also visited the summer palace at Aranjuez and the Convento de las Descalzas Reales monastery. So we ended up doing some "touristy" things, as well. Of course we visited the lovely Templo de Débod to watch the sun set and I bought new shoes from flamenco shoe manufacturer Artefyl.

In addition we both greatly enjoyed our visit to the Hammam Al Andalus on Calle Toledo. During the one and a half hour visit we had a short relaxing massage and were able to relax in the warm, hot and cold baths and bathe in the Turkish sauna. Thank you for the tip to its giver!

Catedral de la Almudena
The trip was a great source of energy for the Fall - both for flamenco classes and other endeavours.

I have posted some new tips to Madrid to both the Flamenco and Mundo pages.




keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Kesälomatunnelmissa / Summer Holiday Feelings

Summer skies
Kesäloma on edennyt jo yli puolivälin. Nopeasti se aika menee aina, kun on hauskaa. Aloitimme kesäloman vierailemalla appivanhempieni luona Piikkiössä. Turussa osallistuimme Jokilaivaturnee 2016:lle, jossa kierretään kaikki jokilaivat. Aikamoinen urakka, mutta hauskaa oli!

Kun varsinainen loma alkoi, lähdimme Berliiniin tutustumaan tuohon kehuttuun kaupunkiin. Säät olivat Berliinissä hieman vaihtelevat, ensimmäiset kaksi päivää todella helteiset ja kolmantena satoi niin, että piti mennä ostamaan uudet kengät, jotta pystyi jatkamaan. Berliini itsessään oli hieno kaupunki, jonne voisi kuvitella palaavansa viikonloppuvisiitille esimerkiksi kavereiden kanssa. Kiertelimme nähtävyyksiä melko ahkerasti. Niistä suosikeiksemme nousivat jokiristeily ja Berliinin muurin muistomerkki. Hotellimme Indigo Berlin Alexanderplatz oli myös erittäin viihtyisä ja sijaitsi erinomaisella paikalla aivan Alexanderplatzin ja tv-tornin läheisyydessä. Suosittelen!

Rain in Berlin
Berliinin jälkeen suuntasimme mökillä rentoutumaan, uimaan ja saunomaan. Kävimme myös patikoimassa Repovedellä Ketunlenkin. Mökkeilyn jälkeen palasimme kaupunkiin ja minulla oli ohjelmassa Tampereen Flamencoviikkojen Avoimet Lauteet ihanien tanssikavereiden, opettajan ja muusikoiden kanssa. Yksillä yhteistreeneillä vedettiin biisi kokoon kitaristimuutoksesta ja parista koreografisesta muutoksesta huolimatta. Toki oltiin treenailtu muutamaan kertaan pienemmissä kokoonpanoissa ja erilaisissa mökkiolosuhteissa, mutta biisi vedettiin kasaan kerralla.

Eilen oltiin sitten tositoimissa Tampereella erittäin kesäisissä ja hikisissä tunnelmissa. Meidän ryhmä esitti kevätnäytöksestä tutun solea por bulerias por tangoksen pienemmällä kokoonpanolla toisen näytöksen viimeisenä numerona. Sen verran pitkä päivä ja kuuma tunnelma nostatti pulssiamme, että biisi vedettiin normaalia nopeammilla tempoilla, niin että opettajaakin vähän hirvitti. Tyylikkäästi kuitenkin selvisimme, saimme uskomattoman hienot suosionosoitukset. Itse en ollut edes huomannut, että tempo olisi kovasti totutusta noussut... :D Fiiliksellä vedettiin alusta loppuun asti!

Tampere Avoimet Lauteet (Photo by Laura Rintamäki)

-------------------------------------------------------------------

Holiday feelings
Our summer holiday has already reached it's half-way-point. Time flies when you're having fun! We started the holiday by visiting my in-laws in Piikkiö. We also took part in Jokilaivaturnee 2016 where you all of the river boat restaurants in Turku. Quite a job, but someone has to do it! It was great fun!

When our holiday really started, we flew to Berlin to visit this city we had heard so many great things about. The weather was very variable, the first two days were balmy and on the third we got so wet we had to head down to shop for new shoes! Berlin was a great city, one which I could imagine heading to for a long weekend with friends. We also did quite a lot of sightseeing. Our favorites were the river cruise and the Berlin Wall Memorial. Our hotel, Indigo Berlin Alexanderplatz, was delightful and the situation close to Alexanderplatz and the TV tower was great! I can recommend it!

Berlin
After the trip to Berlin we went to the cottage to unwind and relax. This mainly means swimming and enjoying the wood burning sauna. We also did a little hike at Repovesi Natural Park. After the time at the cottage I took part in the Tampere Flamenco week with my lovely dance friends, teacher and musicians. We had quite an exciting time finishing the piece in one practice considering that we had a guitarist change and the choreography was changed a bit as well. Of course we had practiced in smaller groups and in various cottage environments but the final work was done in one go.

Lovely ladies
(Photo by Maikku Talvitie)
Yesterday was the day of action at Tampere in a very summery and sweaty environment. Our group danced the solea por bulerias por tangos choreography that we performed at the Spring recital in May as the last number of  the second show. The long day and balmy weather had raised our pulses so that we hiked up the tempo to such that even the teacher was a bit shocked. Still our performance was great and we were awarded with incredible cheers. To be honest, I had not even noticed that the tempo would have been faster than usual... :D It was such fun from start to finish!





lauantai 25. kesäkuuta 2016

Juhannusterveisin / Midsummer Greetings

Löyly Helsinki (by me)
Terveisiä Helsingistä! Vietän tänä kesänä kaupunkijuhannusta puolison automatkaillessa Euroopassa. Juhannus on mennyt pitkälti lepäillessä, lueskellessa ja flamencomatkailun koukeroita miettiessä. Oma opinnäytetyö flamencomatkailun motivaatiotekijöistä kutoo verkkojaan päässäni ja olen sen tiimoilta kehitellyt myös muita mahdollisia kuvioita. Niistä ehkä sitten joskus lisää... Ystävän kanssa aloitimme keskikesän juhlan viettämisen testaamalla Hernesaaren rannassa komeilevan tyylikkään Löyly-kompleksin ja erityisen viehättävän Birgitta Hernesaari -kahvilan. Löyly vetänee puoleensa erityisesti nuoria kaupunkilaisia ja ulkomaalaisia elegantilla ja trendikkäällä ulkonäöllään. Harmi vaan, että esteettömyys on kokonaisuudessa unohdettu täysin.

Kesän alku on jatkunut erityisen kiireisenä ja ennen juhannusta kerkesin tanssahdella kahdella kesäkurssilla, joista toisessa nautiskeltiin ihanan kesäisestä alegrias-koreografiasta bata de cola -laahushameella ja toisessa heittäydyttiin improvisaation pyörteisiin tulisen ja haastavan buleriaksen parissa. Kiitokset vielä opettajalle ja muusikoille sekä ihanille kurssikavereille. Olé!

Kesälomakin jo siintelee lähitulevaisuudessa ja matkamme suuntaa tänä lomakautena niin Berliiniin, mökille, Tampereelle kuin Madridiinkin. Kuten jo aiemminkin on mainittu tässä blogissa, Berliini on uusi tuttavuus, johon tutustumista odotan innolla. Mökillä lienee aikaa lukemiseen, uiskenteluun ja pitkästä aikaa kokkailuun kesäkeittiössä. Toivottavasti säät suosivat!

Bata de Cola por Alegrías
(Photo by Marianna Stråhlmann)
Tampereen Flamencoviikolle suuntaamme viime lukuvuodelta tutun porukan kanssa esiintymään Avoimet Lauteet -illan toisessa kokoonpanossa ja olemme saaneet kunnian lopettaa koko illan. Huippua päästä ihanan poppoon kanssa vetämään (niin koreografialtaan kuin rankkuudeltaan :D) henkeäsalpaava solea por bulerias por tangos -settimme vielä uudestaan!

Loman lopussa häämöttää minulle kuitenkin se loman kohokohta, joka yhtä aikaa sekä ihastuttaa että hirvittää... Eli matka rakkaaseen Madridiin, jossa osallistun legendaarisessa Amor de Dios -flamencoakatemiassa María Juncalin ja Alfonso Losan johtamaan Veranos Flamencos -kurssiin. Mitenköhän mahtaa naisen käydä? Madridissa toki nautiskelemme tuosta meille tutusta ja rakkaasta kohteesta ja ehkäpä piipahdamme jossain pienellä päiväretkelläkin lähistöllä. Lomaa siis odotellessa!


----------------------------------------------------------------

Birgitta Hernesaari (by me)
Greetings from Helsinki! This summer I am spending Midsummer in the city while my husband is on a road trip in Europe. I have spent the holiday mostly resting, reading and contemplating flamenco travel. My thesis on the motivational factors of flamenco travel is weaving its web in my head and I have also been creating some other interesting ideas regarding the topic. Maybe we will get back to that later on... I started Midsummer with a friend at the new and stylish Löyly sauna complex in Helsinki and having an evening snack at the charming Birgitta Hernesaari café nearby. I am sure the elegant and trendy Löyly establishment will gain much interest from young city-dwellers and from foreigners. What a pity,however, that accessibility had been completely overlooked while designing it.

The beginning of summer has continued to be extremely busy. Before midsummer I took part in two summer flamenco courses, the first por beautiful, summery alegrias with bata de cola and the other improvising to the fiery and challenging bulerias! Thank you again to the teacher and the musicians and wonderful companions! Olé!

Summer holidays are thankfully not that far in the future anymore and will be spent in Berlin, at the cottage, in Tampere and in Madrid. As stated before, we will visit Berlin for the first time this summer and I am really waiting for that! After Berlin, we will spend some quiet time relaxing, swimming and perhaps doing some summery cooking at the cottage. I hope the weather will be in our favor!
Por Bulerias
(Photo by Elina Lehtola)

Our flamenco group will head to Tampere for the Tampere Flamenco Week and perform at the tradiotional open stage -performance at the latter show. We will have the honor of ending the whole night! It will be really great to get to perform our breathtaking (both the choreography and physical aspect) solea por bulerias por tangos choreography again with these lovely people!

For me, the highlight of the summer holiday is of course our trip to beloved Madrid where I will take part in Veranos Flamencos at the legendary Amor de Dios flamenco academy, a program lead by María Juncal and Alfonso Losa. What a fantastic and horrifying opportunity! How will I manage? In Madrid we will of course also enjoy the lovely city and perhaps even embark on some day trips, as well! May the holidays begin!

maanantai 30. toukokuuta 2016

Kevät meni, kesä tuli! / Spring went, summer came!

Kevät hujahti ohi ihan uskomattoman kiireisenä opiskelun, hallituskuvioiden ja flamencotanssin pyörteissä! Opiskelukuvioihin kuului verkkokursseina suoritettujen suuntautumisopintojen lisäksi myös opinnäytetyön työstäminen. Opinnäytetyön aiheenahan on flamencomatkailun motivaatiotekijät ja nimeksi näyttäisi muotoutuvan Matkailu motivoi flamencoa. Työn tiimoilta toteutin kevättalvella kyselyn Helsingin Flamencoyhdistyksen jäsenille ja sain kaiken kaikkiaan 55 vastausta, johon olin kertakaikkisen tyytyväinen! Sittemmin olen analysoinut ja työstänyt kyselyn tuloksia ja muovannut niistä sopivia kysymyksiä tuleviin haastatteluihin, jotka on tarkoitus toteuttaa vielä ennen juhannusta. Valmistuminen vuoden 2016 lopussa on edelleen kiikarissa, syksylle jää vielä muutama kurssi ja tietenkin opinnäytetyön esittely! Olé!

Muuten olenkin tanssinut flamencoa varsin aktiivisesti. Viime viikolla ohjelmassa oli jälleen Elina Lehtolan ja Laura Rintamäen oppilasryhmien näytös huikean livebändin kanssa! Oppilaita oli lavalla noin 80 ja kotimaisia huippuartisteja lähestulkoon 10, kyllä oli ilo vetää heidän kanssaan! Tuota näytöstä varten treenattiin hikeä kaihtamatta monenmonituista tuntia niin vakituisilla viikkotunneilla kuin ryhmien kesken omissa treeneissä. Itselläni oli ohjelmassa ylemmän jatkoryhmän solea por bulerias - tangos -koreografia, tientos bata de colalla ja loppuhuipennuksena hikitekniikkaryhmän buleriaspätkät, joiden tekoon olimme saaneet itse osallistua. Treenirupeaman aikana lanseerasimme myös opettajani Elinan teokseen Imperfecto ja edelliseen blogipostaukseeni pohjautuen uuden käsitteen imperfektionismi muistaaksemme, että täydellisyydentavoittelu ei ole itsetarkoitus. :D Joskus on hyvä osata nauraa itselleen!

Ladies on stage
Ja niinhän siinä kävi, että vaikka lavalla oma tekninen suoritukseni ei ollut ihan huippuluokkaa, oli loppuunmyyty näytös täyttä nautintoa ja uskomaton elämys! Sitä oli hyvä juhlistaa koko poppoon kanssa illallisella Helsingin keskustassa.

Nyt nautitaan kesätauosta!



-------------------------------------------------------------------


Last practice!
The spring went by and I was incredibly busy with studying, board activities and flamenco dancing! My studying included both Internet-based courses and work with my thesis on motivational factors of flamenco travel. The name of the thesis is shaping up to be Travel motivates flamenco. In early Spring I carried out a survey for the members of the Helsinki Flamenco Association and got a total of 55 answers, which made me very happy! After the survey I have been working on analyzing the results and fashioning suitable questions for the interviews that I plan to carry out before Midsummer. I still plan on graduating at the end of year 2016. There are a few courses left for the Fall and of course the presentation of my thesis! Olé!

Other than studying, I have spent most of my time dancing flamenco. Last week we had our Spring recital with the flamenco students of Elina Lehtola and Laura Rintamäki with a great live band! A total of approximately 80 students on stage and a band composed of Finnish top flamenco artists! What could be better! We spent countless hours practicing for the recital both at our regular classes and in our own extra practices. My pieces included an advanced level solea por bulerias - tangos choreography and a tientos with bata de cola and as a final touch a bit of bulerias with our "sweat technique" group. For this bulerias bits we had had a chance to participate in the choreographies. During this intense practice period we coined a new term based on my teacher Elina's piece Imperfecto and my last blog post. The term is imperfectionism and it reminds us of the fact that perfectionism is not the purpose. :D Sometimes its good to laugh at yourself!

Shoes on a break!
And so it came out that even though I did not achieve my best technically on stage, the sold-out recital was full pleasure and an incredible experience! After the recital it was great to celebrate all together by having dinner in center of Helsinki!

And now we are enjoying a summer break!

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Epätäydellisyyden hyväksymisestä / Of Embracing Imperfection

Imperfecto banner
(photo by Sanna Käsmä
and Christian Robinson)
Tänä viikonloppuna kävin katsomassa flamencotanssija ja -koreografi Elina Lehtolan teoksen Imperfecto helsinkiläisessä Teatteri Toivossa. Nimensä mukaisesti teos kertoo jatkuvasta täydellisyyden tavoittelusta, epätäydellisyyden hyväksymisestä ja siitä miten rosoisuus ja säröisyys on kaunista ja mielenkiintoista. Täydellisyyden tavoittelu on itselleni aiheena kovin tuttu ja epätäydellisyyden hyväksyminen yksi "elämän suurista kysymyksistä". Olen usein pohtinut missä menee raja liiallisen perfektionismin ja terveen kunnianhimon välillä ja miten tehdä asiat hyvin, mutta kuitenkin muistaen armollisuuden itseäni kohtaan.

Flamenco teknisessä ja rytmisessä monimutkaisuudessaan sinänsä tarjoaa oivalliset lähtökohdat epätäydellisyyden hyväksymisen pohtimiselle. On kai ikuisuuskysymys, miten saavutetaan esimerkiksi tanssissa vaadittava tekninen tarkkuus ja flamencolle niin äärimmäisen tärkeä compaksessa pysyminen ilman, että täydellisyyden tavoittelusta tulee itsetarkoitus. Ryhmässä tanssiessa ratkaisevaa on lisäksi, miten saavutetaan ryhmän sisällä riittävä yhtenäisyys niin, että annetaan kuitenkin tilaa jokaisen tanssijan omalle ilmaisulle ja tulkinnalle. Näiden kysymysten kanssa tasapainoillemme usein myös Elina Lehtolan ylemmän jatkotason tunneilla niin opettajan kanssa kuin oppilaiden kesken. Elina Lehtola toteaa Helsingin Flamencoyhdistyksen jäsenlehdessä Letrassa: "tanssijan on tanssittava sydän auki ja aidosti omana itsenään" (02/2016). Tämä vaatii tanssijalta suurta rohkeutta, sillä se edellyttää oman epätäydellisyyden hyväksymistä ja tekee myös haavoittuvaiseksi. Kuitenkin juuri haavoittuvaisuus on flamencossa voimaa ja epätäydellisyyden tuoma säröisyys mielenkiintoista.

Tätä aihetta pohtiessani löysin Eeva Kilveltä tekstin:

On vain yksi periaate: epätäydellisyys.
 Joka hyväksyy sen, jaksaa elää.

Tämä runonpätkä kuvaa mielestäni sen oleellisen: Elämän - ja flamencon - edellyttämää sisäistä voimaa ei löydy, ellei kykene olemaan itselleen armollinen. Kun sallii säröjensä tulla esiin, voi ylittää itsensä tavalla, jonka ei uskaltanut ajatella olla mahdollistakaan.

Theater Toivo (photo by me)
Miten Imperfecto tässä sitten mielestäni onnistuu? Nähtyäni teoksen loppujen lopuksi kahdesti, voin sanoa: Imperfecto = perfecto. Intiimi ja sopivan rosoinen Teatteri Toivo sopii erinomaisesti flamencolle. Tähän taustaan tuotuna teos on kokonaisuudessaan upeasti koostettu. Juho Koskimiehen koskettavat sävellykset ja herkkä kitara ja ihastuttavan Anna Murtolan uskomattoman kaunis laulu soivat täydellisesti yhteen ja niitä täydentävät hienosti Javier Sanchez Perezin äänisuunnittelu ja basso ja Rafael Casadon lyömäsoittimet. Christian Robinsonin taidokkaasti rakennetut videot ja Petri Sarkkilan yksinkertaisen hienot valoratkaisut toimivat upeana taustana teokselle. Elina Lehtolan koreografiat tuovat hienosti esille kolme vahvaa, kukin omalla tavallaan upeaa tanssijaa. Teoksessa on myös uskallettu jättää tilaa tulkinnalle ja hiljaisille hetkille, eikä taidokkaassa esityksessä ollut hetkeäkään, jolloin esiintyjät olisivat "syyllistyneet" suorittamiseen. Koreografi on myös antanut tanssijakollegoilleen Anne Riikola-Sarkkilalle ja Laura Rintamäelle vapaat kädet soolojensa kanssa, joilloin heillä on tilaa loistaa. Vaikka kaikki koreografiat ovat hienoja, itselleni läheisimmäksi nousee Elina Lehtolan siguiriyassoolo, jossa yhdistyy upealla tavalla koskettava sävellys, uskomaton laulu ja kaunis koreografia ja vahva tulkinta, joka tanssijan omien sanojen mukaan lauantaina nousi hetkittäin aina maagiseen duendeen asti. Pienet säröt ja esiintyjien uskallus olla haavoittuvaisia tuovat esityksen vain lähemmäksi katsojaa. Loppujen lopuksi ei ole mitään niin koskettavaa kuin katsoa ihmistä, joka tekee sitä, mitä rakastaa.


https://www.facebook.com/imperfectoflamenco/
http://www.teatteritoivo.net/

------------------------------------------------------------------

Imperfecto backdrop (photo by me)
This weekend I went to see flamenco dancer and choreographer Elina Lehtola's piece Imperfecto at Teatteri Toivo in Helsinki. As the name suggest, the theme is the never-ending pursuit of perfection, accepting imperfection and embracing the beauty of it. The pursuit of perfection is a subject very close to my heart and the acceptance of imperfection one of "life's big questions". I have often wondered where does the line between excessive perfectionism and healthy ambition go, and how to do things well while still remaining merciful towards myself.

Flamenco in its technical and rhythmical complexity offers ample grounds for this kind of pondering. It must be an eternal dilemma, how to achieve a sufficient level of technical mastery and - as is so essential to flamenco - to stay a compas without the pursuit of perfection becoming an end in itself. In a group it is also essential to consider how to achieve an adequate level of uniformity while still giving enough space for each dancers' unique expression and rendition. These are also questions with which we often balance in Elina Lehtola's advanced level classes with the teacher and among the pupils. Elina Lehtola states in Letra, the membership publication of the Helsinki Flamenco Association that "a dancer must dance with an open heart and authentically as themselves (02/2016)." This demands great courage as it requires that the dancer embraces their imperfection and it also makes them vulnerable. Still it is this vulnerability that gives flamenco its power. It is this imperfection that makes flamenco interesting.

As I was thinking about this subject, I found a text from Eeva Kilpi:

There is only one principle: imperfection.
Who excepts it, has the strength to carry on.
(translation mine)

I think this bit of poetry sums it all up: To find the so important inner force, for life and flamenco alike, you must be merciful towards yourself. When you allow your imperfections shine through, you can achieve something you never thought possible.

Theater Toivo (photo by me)
How does Imperfecto then succeed in this? After seeing the piece on two consecutive days, I can say: Imperfecto = perfecto. The intimate and suitably rugged Teatteri Toivo works incredibly well for flamenco. Brought into this context, the piece is perfectly constructed. The touching compositions and delicate guitar of Juho Koskimies and the incredibly beautiful singing of the lovely Anna Murtola play perfectly together and this interplay is further strengthened by the sound production and bass of Javier Sanchez Perez and the percussions of Rafael Casado. The skillfully constructed videos of Christian Robinson and the lighting production of Petri Sarkkila work as a perfect backdrop for the piece. The choreographies by Elina Lehtola showcases three strong dancers, each magnificent in their own way. Insightfully the choreographer has also left room for expression and silences, and there is not one moment where the skillful performers are "guilty" of mechanical execution. The choreographer has also given her dancer colleagues Anne Riikola-Sarkkila and Laura Rintamäki the freedom of creating their solos as they wish, which gives them the chance to shine. Although all choreographies are great, the one that touches me the most is Elina Lehtola's solo to siguiriyas where the combination of the beautiful composition, the incredible singing and the fabulous choreography and powerful rendition is simply breathtaking, a rendition which according to the dancer herself on Saturday reached momentarily the magical duende. The fleeting moments of imperfection and the performers' daring to be vulnerable brings the performance even closer to the audience. In the end there is nothing more touching than watching someone do what they love.


https://www.facebook.com/imperfectoflamenco/
http://www.teatteritoivo.net/


maanantai 21. maaliskuuta 2016

Talvilomaa ja matkasuunnitelmia / Winter holiday and travel plans

Wintry scenery
Tällä viikolla vietämme talvilomaa ja loppuviikosta luonnollisesti myös pääsiäistä mökillä Kaakkois-Suomessa. Lomasuunnitelmiin kuuluu niin flamencomatkailua koskevan opinnäytetyön edistämistä kuin talvisen luonnon ihmettelyä sekä tietenkin saunomista kunnon puusaunassa. Toisin kuin kotonamme Konepajalla, täällä mökillä on vielä täysi talvi ja siitä olemme nauttineet muun muassa metsäkävelyillä hankikannoilla. Opinnäytetyön osalta tällä viikolla on tarkoitus saada tietoperusta viimeisteltyä ja muokata kysely lähetyskuntoon. Homma etenee vähän kerrassaan.

Viimeisten viikkojen aikana olemme vihdoin myös suunnitelleet kesän matkoja. Tuntuu, että viimeisestä matkasta on ikuisuus, emmehän ole olleet "kunnon" matkalla sitten viime kesän Barcelonan matkan... Mutta nyt minulla on ilo ilmoittaa, että olemme varanneet matkan rakkaimpaan kohteeseeni, eli Madridiin!!! Enpä voisi olla onnellisempi, kun voin yhdistää samaan matkaan lempikohteeni, lempimatkakumppani ja lempiharrastukseni! Onhan viimeisestä Madridin matkastamme heinäkuussa vierähtänyt jo kolme vuotta. 10 yön matkalle lähden rakkaan aviomieheni kanssa ja viiden päivän ajan osallistun legendaarisessa Amor de Dios -flamencoakatemiassa järjestettävään Veranos Flamencos -koulutusohjelmaan, jonka pääopettajina ovat jo tutut huippumaestrot María Juncal ja Alfonso Losa sekä lisämausteena uusi tuttavuus, Rafael Estevez. Luvassa 20 tuntia tiukkaa treeniä, odotan sitä jo innolla! Lisäksi tarkoitus on toki nauttia Madridin tunnelmasta ja tutustua myös esimerkiksi Madrid Ríon alueeseen ja tehdä jokin päivämatka, mahdollisesti Aranjueziin tai Alcalá de Henaresiin. Olé!
Veranos Flamencos Amor de Dios

Madridin lisäksi suuntaamme kesälomallamme myös uuteen tuttavuuteen Berliiniin. Tuota matkaa emme ole vielä varanneet tai sen suuremmin suunnitelleet, mutta kiva päästä tutustumaan kaupunkikohteeseen, josta olemme kuulleet niin paljon hyvää. Taas on jotain kivaa odotettavaa!

----------------------------------------------------------------

This week we are spending our winter holiday and of course Easter at the end of this week at the cottage in Southeastern Finland. The plans include working on my thesis on flamenco travel and admiring the nature in its winter glory. Opposite to our home in Konepaja, winter is still in full bloom here and we have enjoyed for example of walks in the snowy woods. What comes to the thesis, my aim is to polish the theory part during this week and finish the questionnaire so that it can be sent. Little by little it is all coming together!

A sunny day
During the last few weeks we have also been planning our trips for the summer. It feels that an eternity has passed since our last trip. After all, we haven't been on a "proper" trip since last summer in Barcelona... But now I'm pleased to report that we have reserved a trip to my most beloved destination, Madrid!!! I couldn't be happier when I can combine my favorite destination, my favorite travel partner and my favorite hobby! In July it has been three years since the last time we visited Madrid! On this 10 night trip I am going with my dear husband and during five days I will be attending the Veranos Flamencos course at the legendary Amor de Dios flamenco academy. To my pleasure the main instructors will be the already-familiar top notch maestros María Juncal and Alfonso Losa. A little bit of extra spice will be added by Rafael Estevez. This one week will include 20 hours of strenuous practice! I can't wait! Of course we will also enjoy the fabulous atmosphere in Madrid and for example familiarize ourselves with the Madrid Río neighborhood. We will most likely go on a day trip possible to Aranjuez or Alcalá de Henares. Olè!

In addition to Madrid we will head to Berlin, which will be a new destination for us. This trips has not been booked or planned further, but I'm excited to visit a city that we have heard so much good things of. There's something great to look forward to!




sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Yhdessä tekemisen iloa / The Joy of Working Together

6.2.2016 (Photo by Paula Partanen)
Flamencofestarit ja sen jälkeen sairastettu festariflunssa alkavat helpottaa ja elämä alkaa palautua uomiinsa! Aivan huippufestarit oli ja vaikka ennen festivaalia ja festariviikon aikana elettiin muutamia tiukkojakin hetkiä, jäi päällimmäiseksi fiilikseksi uskomaton onnistumisen elämys ja yhdessä tekemisen ilo! Mahtava hallitusporukka, festivaalituotanto ja upeita vapaaehtoisia ja ennen kaikkea upeat vieraamme Espanjasta! Mikä olisi voinut olla parempaa...

Olin mukana festivaaliviikon aikana lähes kaikissa tapahtumissa. Festivaaliviikon aloittaneella Avajaisklubilla lauantaina 6.2. olin päävastuuhenkilönä ja aikamoinen kokemus se olikin. En tiedä mistä yhdestä asiasta olisin elämäni aikana oppinut niin paljon kuin tuon tapahtuman tuottamisesta ja päivän toteuttamisesta. Parasta oli se, kun kaikki meni hyvin, yleisöllä oli hauskaa ja ilta huipentui perinteiseen juergarinkiin, jossa itsekin uskaltauduin pienen rumbapätkän vetäisemään.

Maestro Losa (Photo by Paula Partanen)
Sunnuntaina 7.2. olin Lasten ja Nuorten biennaalissa auttelemassa tapahtumasta vastaavaa kollegaa. Kaiken kaikkiaan 72 lasta tanssahteli Vuotalon lavalla. Upeaa! Flamencossa on tulevaisuus! Sunnuntaina alkoivat myös flamencomaestro Alfonso Losan viisi päivää kestäneet kurssit ja itse tanssahtelin jatkotason kurssilla räjähtelevää buleríasta. Kurssin pyörteissä toimin myös kahden festarikollegani kanssa maestron tulkkina, sillä hänelle oli kovin tärkeää, että kaikki ymmärtävät ja oppivat. Paras kurssi ikinä ja mitä mainioin pedagogi! Tätä lisää, pian!

Perjantaina 12.2. Compañía Kaari & Roni Martinin Kill Carmen -teoksen koululaisnäytös jäi minulta kokematta, mutta illalla puuhasteltiin kaikki yhdessä Savoy-teatterilla kotimaisen teoksen iltanäytöksessä. Upeaa suomalaista flamencoteatteria ja lahjakkaita taiteilijoita!

Festivaali huipentui espanjalaisen päätähtemme Alfonso Losan ja kumppaneiden upeaan teokseen Tendencias - Flamenco a Tres. Kolme miestanssijaa - Losa, Jesús Carmona ja David Paniagua tykittivät kitaristin ja kahden upean laulajan säestämänä niin, että Savoyn katsomo meinasi ratketa liitoksistaan. Itseäni ihastutti eniten maestro Losan uskomaton lavakarisma, mutta jokainen taiteilija oli omalla tavallaan aivan huippuluokkaa! Hienon päivän jälkeen oli ihan parasta lähteä festarin ydintiimin ja taiteilijoiden kanssa nauttimaan ansaitusta ravintolaillallisesta ja jatkoista, jotka jatkuivat aina aamuun asti!

Tendencias - Flamenco a Tres (Photo by Paula Partanen)
Nyt on aika kääntää katseet eteenpäin, pohtia tarkkaan seuraavaa hallituskautta ja ennen kaikkea keskittyä opintoihin ja pikkuhiljaa etenevään opinnäytetyöhön. Tavoitteena valmistuminen joulukuussa 2016!

Erityiskiitos festarikuvaajallemme Paula Partaselle tässä blogipostauksessa olevista kuvista!



---------------------------------------------------------
6.2.2016 (Choreography Elina Lehtola, Photo by Paula Partanen)
The flamenco festival is over and I have overcome the cold following it. Life is getting back to normal. The festival was a great experience and although before and during the festival there were a few tough moments, the strongest feelings are of a great success and the joy of working together! What a great bunch of people including the board, the festival production, the volunteers, not to mention our great guests from Spain! What could have been better...

I was involved in almost every one of the festival events. The festival began with an Opening Club on Saturday 6.2. and I was the person in charge that day. And what an experience! I don't think I have ever learned as much of one singular thing than I learned from producing and executing this event. The best of it was that everything went well, the audience enjoyed the event and the night ended in a traditional juerga ring. I even mustered up the courage to dance a little bit of rumba myself.

7.2.2016 (Photo by Paula Partanen)
On Sunday 7.2. I was there to help a colleague at the Children's and youngsters' biennale. An incredible 72 children were dancing on the stage! Magnificent! Flamenco is the future! On Sunday also began the five-day courses of maestro Alfonso Losa. I participated on the midlevel course where we danced a explosive and fiery bulerías. During the course I acted as the interpreter alongside two festival colleagues as it was very important to our maestro that everybody understood and learned. The best course ever! And what a great teacher! We want more, and soon!
Maestro Losa (Photo by Paula Partanen)

On Friday 12.2. I did not manage to participate on the production of Compania Kaari & Roni Martin's Kill Carmen for local schools, but during the evening we all again worked together at Savoy Theatre! What a showmanship of Finnish flamenco theater and talented artists!

And the festival's high point was on Saturday 13.2. when Alfonso Losa and his crew overtook Savoy Theatre with their spectacle Tendencias - Flamenco a Tres! Three male dancers - maestro Losa, Jesús Carmona and David Paniagua performed an incredible array of flamenco along a very skilled guitaries and two incredible singers. The audience could hardly contain themselves! I was most taken back by the charisma of Alfonso Losa himself, but each artist was amazing in their own way! After a great day the festival core team and the performers enjoyed of a well-deserved dinner together and partied the night away - until early morning hours!

Tendencias - Flamenco a Tres (Photo by Paula Partanen)
Now it is time to look ahead, to carefully contemplate whether to continue on the board and to concentrate on my studies and my thesis which is progressing slowly but surely. The aim is after all to graduate in December 2016!

Special thanks to our festival photographer Paula Partanen for the pictures in this blog post!