lauantai 26. syyskuuta 2015

Tämän päivän ajatuksia / Today's thoughts

Tänään olen jälleen toivonut, että voisin tehdä kahta asiaa yhtä aikaa, kun yhtäaikaa päälle painaa ensi viikon kauan odotettu muutto Konepajalle ja opiskeludeadlinet. On vaan hyväksyttävä, että minäkään en ole niin taitava, että pystyisin pakkaamaan ja opiskelemaan yhtäaikaisesti, vaan on jaettava päivä kahtia. Aamun olen siis omistanut kirjalle "The Complete Guide to Greener Meetings and Events" ja lounaan jälkeen ohjelmassa on tehokasta pakkausta.

Parin viime viikon ajan olen myös kärsinyt lonkkakivuista, jotka vaikeuttavat rakkaan harrastukseni flamencon harjoittamista. Olen joutunut hyväksymään, että välillä on pakko kuunnella kehon viestejä ja olla tekemättä väkisin. Miten raivostuttavaa se voikaan olla! Tämä on muistuttanut minua siitä, kuinka tärkeää flamenco on minulle. Flamenco on opettanut minulle enemmän itsevarmuutta kuin mikään tähänastisessa elämässäni. Parhaimpia hetkiä ovat ne, jolloin huomaan pystyväni johonkin, mitä jokin aika sitten en olisi ikinä uskonut pystyväni tekemään. Samalla flamenco pakottaa minut jatkuvasti epämukavuusalueelle, sillä lajissa joutuu - tai pääsee - pistämään itsensä likoon tavalla, jota on vaikea selittää. Flamenco myös opettaa nöyryyttä enemmän kuin mikään muu, sillä aina kun edistyminen alkaa nousta hattuun, laji muistuttaa siitä, kuinka paljon onkaan vielä opittavaa.

The Flow of Flamenco

Flamencon supertähti, María Juncal, painotti meille kurssilaisille tammikuisella vierailullaan Helsingissä siitä, kuinka meidän tulee olla valmiita puhumaan flamencon kieltä tunnille tullessamme. Muuten tanssi ei ole luonnollista, eivätkä askeleet "tule meille". Barcelonalainen flamencotanssija Sonia Salmerón totesi flamencon olevan ennalta määrättyä meille, jotka teemme sitä sydämellä. Miten totta se onkaan... 

Olen todella onnekas, sillä kotikaupungissani Helsingissä meillä on tarjolla todella korkeatasoista flamencoa niin opetuksen kuin yhteisöllisyyden muodossa.

Kaikki tämä on lajin suola - miten ihanaa ja kamalaa (tai kamalan haastavaa) voikaan jokin asia olla, joskus jopa yhtäaikaa...

------------------------------------------------------------------

Today I've yet again hoped that I could do two things at once as I have been struggling with combining my studies with the long-awaited move to Konepaja next week. I've had to accept that even I am not that skilled that I could do these simultaneously so I have been dividing my day. Thus, the morning was devoted to the book "The Complete Guide to Greener Meetings and Events" and after lunch I will dedicate my time to packing.

During the last few weeks I have been suffering from pains in my hip that have affected the way I do my beloved flamenco. I have had to accept that at times it is crucial to stop and listen to your body. How enfuriating can this be! This has once again made me realize how important flamenco is to me. Nothing in my life as far as now has given me as much confidence as flamenco has. There is nothing as great as the realization that I can do something that a short while ago I never thought I could do. At the same time flamenco forces me far away from my comfort zone because it forces - or enables - me to give so much of my self that it is difficult to describe. Flamenco also teaches me humility as every time I get cocky, it reminds me that there is yet so much to learn.

The super star of flamenco, María Juncal, made it clear to us during her course in Helsinki last January that we have to be prepared to speak the language of flamenco when we come to class. If we do not, our dance will never be natural, and the steps will not "come to us". The flamenco dancer Sonia Salmerón from Barcelona remarked that those of us who truly experience flamenco with our hearts are predestined for it. And indeed, nothing could be more true...

I feel very lucky that in my hometown, Helsinki, we have so much high quality flamenco on offer both in form of teaching and in the sense of community.

All this is the essence of flamenco - how wonderful and horrible (or horribly challenging) can something be, sometimes even simultaneously...

Casa Camarón Barcelona


sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Syksyn tullen / When Fall Arrives

Paella mixta
Tapanani on ollut kerran kesässä järjestää mökillämme juhla-ateria, johon kuuluu kana-äyriäispaella ja itsetehty sangría. Tällä kertaa tämän "fiestan" vietimme kesän - ja kesäloman - päättyessä elokuun viimeisellä viikonlopulla. Harmillisesti säät eivät tällä kertaa sallineet niin, että olisimme voineet nauttia paellasta ulkona, mutta hyvältä se maistui sisätiloissakin.


Flamenco
Kesäloman päättymisen myötä alkoi syksy flamencotunteineen ja opiskeluineen. Heti elokuun viimeisenä päivänä pääsin taas flamencon pauloihin, kun opettajani aloitti tuntimme. Tällä kertaa meillä on ohjelmassa naisellinen ja juureva tangos. Jälleen kerran flamenco antaa parastaan ja on samalla niin ihanaa ja aivan uskomattoman haastavaa. Jatkotason tangostuntien lisäksi tunteihini kuuluu tänä syksynä hikitekniikkatunti ja bata de cola-kurssi. Bata de colaa (laahushame) pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa eilen ja fiilis oli lopulta positiviinen, vaikkakin - niin kuin flamencossa aina - jouduinkin hyppäämään epämukavuusalueelle. Mutta, vain epämukavuusalueella voi kehittyä ja oppia.

Kauden alku juhlittiin eilen illalla vielä flamencokoulu Fiesta Flamencan järjestämässä Feriassa, jossa oli vierailijoita Jerez de la Fronterasta, Espanjasta, asti. Illalla tanssittiin sevillanasta, nähtiin upeita esityksiä ja nautittiin hyvästä seurasta. Juhlat jatkuivat Johanneksen luolassa varmasti vielä pitkälle aamuyöhön. Viva la feria!

Feria de San Juan, Fiesta Flamenca

-------------------------------------------------------------------
Sangría
For a few years now I have had the custom of having a feast of chicken and seafood paella and homemade sangría at our cottage. This time we enjoyed these treats as we celebrated the end of summer - and the end of our summer vacation - at the end of August. Unfortunately the weather did not favor us so that we could have eaten the paella outside, but it tasted equally as delicious indoors.

Viva la Feria
The end of our summer vacation marked the beginning of fall with flamenco classes and studies. My flamenco teacher started our classes on the last day of August. The choreography this fall is tangos, a earthy and womanly palo of flamenco. As always, flamenco gives us its best by being absolutely wonderful but at the same time incredibly challenging. In addition to the advanced tangos classes my schedule includes a "sweat technique" class and a weekend course with bata de cola. This was my first time using a bata de cola (a skirt with a train) and the overall feeling was quite positive although the class once again forces me far outside my comfort zone, as always with flamenco. However, venturing outside your comfort zone is the only way to learn and develop.


The beginning of the flamenco season was celebrated last night in style in the flamenco school Fiesta Flamenca in Helsinki with a Feria with guests all the way from Jerez de la Frontera in Spain. In the evening there was a fiesta with sevillanas, fabulous performances and great company. The party in the cave of St. John continued most likely to the small hours of the morning. Viva la feria!


Viva el arte!